Aah, koskapa kielimies aiheuttaa mussa näin järjetöntä käyttäytymistä, tarvitsin viime yönä muutaman rauhoittavan lasin valkoviiniä selvittääkseni pääni. Huomautettakoon kaikille teille, arvoisat työnantajat, jos joku teistä ottaisi minut töihin, tämä kalsarikännäily kenties loppuisi. Vahva paino sanalla kenties.

Selvittyäni aamun valkoviinin mukanaan tuomasta lievästä krapula-ahdistuksesta (mikä sekin on parempi kuin kielimies-ahdistus, krapula-ahdistuksen sentään tietää olevan ohimenevää!!) otin läppärin kauniiseen syliini ja aloitin miehenmetsästyksen täydellä teholla taas. Siitäs saat kielimies, en itke enää perääsi!

Aloitin facebookista. Aussini lepertely ja ulkonäköni ylistäminen toimivat aina. Päiväni hymyili jo Hangonkeksinä tässä vaiheessa. Aussini on lisäksi jumalaisen komea vuorikiipeilijä, jonka viimeiseen asti treenattu kroppa on jäänyt sormenpäihini tuntemuksena. Upeampaa yläkroppaa ja treenatumpia pakaroita en ole nähnyt kellään. Olimme upea pariskunta, emme tosin julkinen sellainen. Olen silti täysin vakuuttunut, että näytimme sängyssä upeilta yhdessä.

Facebookissa minulla on toistasataa ystävää. On tietysti aika mielenkiintoista että n. 60% kanssa olen harrastanut seksiä, useimpien kanssa jopa useasti. Nämä miehet on kuitenkin nähty ja saalistamisviettini vaatii uusia valloituksia. Aussini nyt olkoon poikkeus, jumalainen kyrpä, täydellinen vartalo, upeaa!

Siirryin nettimieheeni. Tutustuin eräällä nettipalstalla mieheen, jonka kanssa viestittelemme säännöllisen epäsäännöllisesti. Rivien välistä on luettavissa, että miehen ajatusmaailma kulkee samoilla linjoilla omani kanssa ja viestimme ovat jatkuvasti olleet seksuaalisesti värittyneitä. Vaikka tavallaan nautin siitä, ettemme ole tavanneet (siinä kun on se huono puoli, että livenä kuva särkyisi täysin ja mies paljastuisi huonoryhtiseksi, lyhyeksi kylppärirunkkariksi), ei oma käsi ja dildoarsenaalini enää tyydytä tarpeeksi. Vaikka Kielimies oli täällä muutama päivä sitten, anti jäi niin onnettomaksi, että räjähtävästä orgasmistani miehen kanssa on jo useita viikkoja. Ehdotin nettimiehelle tapaamista, ihan viattomasti vaikkapa kahvia tai pizzaa. Saa nähdä uskaltautuuko nettimies kynsiini! Mikäli nettimies on vähääkään niin puoleensavetävä livenä kuin teksteissään, syön miehen elävältä. Alan valua reisille pelkästä seksin ajatuksesta ja olen vakavasti harkinnut ilmoituksen laittamista nettiin pelkän seksiseuran etsinnässä. Toisaalta vihaan yhdenillan tarinoita, vaatii yleensä hieman ohjailua, että saa toisesta mitä tahtoo. Kortsujen kanssa pelaan turvallisuussyistä, mutta taustalta silti koettaa työntää päätään kaipuu kortsuttomaan, vakituiseen parisuhteeseen. Sellaiseen, joka kestäisi yli 3kk.

Hyvä nettimies, älä pilaa tätä olemalla huono. Älä ole ruma, pienikyrpäinen, idiootti, pornoaddikti äläkä puhu existäsi sängyssä. Älä huohota, älä huorittele, älä tunnusta ikuista rakkautta, älä toistele "haluutko tätä melaa mekkoos!!!", älä kysele koko ajan mitä  pitäs seuraavaksi tehdä äläkä ainakaan ala sperman purkautumisen jälkeen itkeä onnesta. Kaikki tämä on nähty, joten no thanks! Tule vaan ja ota.